Juttuja joogasta ja joogan ympäriltä

Joogamattokokeilua Shaolin-salilla

Nyt voit tunneillamme testata uniikkeja, Suomessa käsintehtyjä joogamattoja!
Meillä on loppukevään aikana Shaolin-salilla neljä (4) kangaspuilla kudottua joogamattoa, joita ohjaajamme ja joogaajat voivat koekäyttää tuntiemme aikana. Matot on tehnyt tekstiiliartesaani Henriikka Välimäki, ja mattojen perusajatuksina ovat kestävyys, pitkä käyttöikä, kierrätysmateriaalit, antoisa värien käyttö ja petratut mittasuhteet.

”Joogamattobuumiini on vaikuttanut ensinnäkin se, että olen kudontapuolella kouluttautunut. Toiseksi, katsoin kolme vuotta sitten TV 1:n Kuningaskuluttajan, jossa kaksi joogaohjaajaa ja yksi joogan harrastaja koekäyttivät ja vertailivat joogamattoja. Vertailuissa toinen ohjaajista nosti tapetille miinuksena sen, että tuotteiden käyttöikä on niin lyhyt, ja minä päätin tehdä joogamaton, joka kestää. Nyttemmin on yleiselläkin tasolla tullut uutta tuulta purjeisiin, kun räjähdysmäisesti kasvavissa muovijätemäärissä media mainitsi ihan erikseen joogamatot”, Henriikka kuvailee.

Testimatot löytyvät joogasalin välinekaapista. Maton voi vapaasti ottaa koekäyttöön joogatunnin ajaksi. Ja koska mattoja on vain neljä kappaletta, muistetaanhan antaa muillekin mahdollisuus koekäyttää mattoa. Testikäyttäjät voivat joogan aikana tehdä huomioita, esim. tuntuuko matto kovalta/ pehmeältä, leveältä/ kapealta, kevyeltä/ painavalta, pysyykö matto asianmukaisesti paikoillaan jne. Omat huomiot ja kommentit voi kertoa suoraan ohjaajalle tai laittaa meille sähköpostitse info@turunjooga.fi. Teemme testaajien kommenteista ja huomioista yhteenvedon kevään loppupuolella ja toivomme, että saamme joogamattokokeilusta artikkelin johonkin suomalaiseen hyvinvointi- ja/tai joogalehteen, jolloin Henriikka saisi matoilleen näkyvyyttä ja Turun Joogayhdistys ja SJL-hathajooga lisäisi samalla tunnettuuttaan.

Tervetuloa kokeilemaan ”räsyjoogamattoa”!

 

Rauhaa ja tasapainoa vuodelle 2018

Onko arkesi liian kiireistä? Pitäisikö vauhtia hiljentää? Joskus yhteys omaan sisimpään katoaa arjen vaatimusten, kiireen ja stressin kasaantuessa päälle.

Olisiko nyt uuden vuoden alkaessa aika selättää kiire ja löytää elämään enemmän rauhaa ja tasapainoa?

Miten säilyttää yhteys itsensä kanssa ja miten arjen hajottavat asiat pysyvät oikeissa mittasuhteissa, jotta tärkeimmille ja merkityksellisimmille asioille elämässä jäisi enemmän aikaa?

Jooga auttaa pääsemään yhteyteen – lähestymään sitä omaa koskematonta – sisäistä tilaa, jotta ulkomaailman hajaannuttava vaikutus ei ulottuisi sisimpään.

Löydä elämässä pieniä pysähtymisen paikkoja. Jospa alkaisitkin elää enemmän tietoisena itsellesi. Pysähtyminen – opettele oman tilan ja ajan ottamista tavaksi jokaiseen päivään. Järjestä tapaaminen itsesi kanssa, silloin et ole perheesi tai muun maailman käytettävissä. Laita puhelin äänettömälle, sulje sosiaalinen media.

Käännä aistit sisäiselle taajuudelle. Opettele lähettämään positiivisia viestejä itsellesi. Peukuta omia päivän onnistumisia. Päivitä omat kuulumiset: mitä sinulle oikeasti kuuluu? Miltä sinusta tuntuu ja missä tuntuu?

Joogaa kotona tai ryhmässä. Hengitä, anna energian ja rauhan laskeutua kehoosi ja mieleesi. Ole kiitollinen kaikesta hyvästä elämässäsi.  

Muista, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus – tärkeintä on säilyttää yhteys itseesi.

 

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa

Turun Joogayhdistyksen uuden hallituksen puolesta

pj. Jaana Heino-Ellilä

Mitä jooga oikeastaan on? Kuka voi joogata?

Syksy saapuu ja etsimme uusia harrastuksia. Jooga lajina kiinnostaa monia, mutta sitkeästi elää kuvitelma, että jooga on vain notkeille, jäykät älkööt vaivautuko. Jooga tuntuu käsitteenä tutulta, mutta mistä siinä oikeastaan on kysymys? Vastataan siis ensimmäiseen kysymykseen:

Mitä jooga oikeastaan on?
”Jooga on ikivanha psykofyysinen, kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan kiinnostuneille.” Tämä ei ehkä aukea kovin hyvin, jos ei ole koskaan osallistunut joogatunnille. Ja vaikka olisikin, niin lause herättää lisää kysymyksiä, kuten: ”Mitä tarkoittaa psykofyysinen, kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä?” ja ”Pitääkö minun olla kiinnostunut henkisyydestä, jos haluaisin joogata?” Käsitellään näitä kysymyksiä lisää alempana.
Toinen kysymys: ”Kuka voi joogata?” sisältää yleensä ajatuksen, että minä en voi mennä joogatunnille, koska olen niin jäykkä, että en ole koskaan saanut edes sormenpäitä lattiaan. Miten ihmeessä voisin saada jalan niskan taakse tai seistä päälläni? Joogaohjaajien ja -opettajien vakuuttelut, että jalkaa EI tarvitse saada niskan taakse eikä päälläkään tarvitse seistä, eivät tunnu olevan kovin tehokkaita.
Edelleen elää sitkeä myytti mutkalle kiertyvästä joogista, joka ei syö eikä juo, vaan kasvattaa pitkää tukkaa ja partaa istuen päivät pitkät lootusasennossa tai muussa hyvin eriskummallisessa asennossa. Totuus on, että nykypäivänä länsimaisssa erittäin harva joogaa tällä tavalla. Suurin osa joogaajista on ihan tavallisia ihmisiä, kuten sinä ja minä. Suuri osa joogaajista ei taivu kovin monelle mutkalle, eikä istu montaa tuntia päivässä meditoimassa pieniä kelloja kilistellen. Olipa kunnon cliché, mutta siinä se nyt tuli.

Konkreettisesti: kuka sitten voi joogata?
”Joogaa voivat harjoittaa kaikenikäiset ja kaikenkuntoiset, sillä se on lempeä ja tehokas itsehoitomenetelmä, joka sopii lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille, niin naisille kuin miehillekin.”

Miksi sitten monissa kuvissa joogaajat ovat asennoissa, jotka näyttävät todella haastavilta ja monimutkaisilta? Sellaisilta, joihin tavallinen matti tai maija meikäläinen ei ikinä taivu. Tai naapurin mummo tai pappa.
Hyvä kysymys. Sanoisin, että mediassa ja joogakirjoissa näyttää olevan vallalla trendi, […]

Syksyn kurssit ja tapahtumat

Syyskausi lähestyy ja katseet kääntyvät kohti syksyn harrastuksia ja rientoja. Elokuun jäsenkirjeessä kerrotaan syksyn 2016 joogakursseistamme ja muista kiinnostavista joogatapahtumista. Tutustu edulliseen ja monipuoliseen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu syksyn tunneille!
Lue jäsenkirje 2/2016 tästä

Mieliasanani: pieni aurinkotervehdys

Kunnioitamme hiljattain poisnukkuneen Hetta Häyrysen muistoa julkaisemalla hänen kirjoituksensa mieliasanasta. Hetta antoi suostumuksensa kirjoituksen julkaisemiseen Åsana-blogissamme vähän ennen poismenoaan.
Mieliasanani: pieni aurinkotervehdys
Mieliasanani-sarja alkoi (Suomen Joogalehden) numerossa 4/1999 nimellä Ehdoton asana. Siinä on tähän mennessä esitelty krokotiili-variaatio, kaksijalkainen pöytä, aurinkotervehdys, janusirsasana, savasana ja viparita karani (puolihartiaseisonta).

Minkähän valitsisin monista mieluisista asanoista, siinäpä pulma. Päädyn omaan ”pieneen aurinkotervehdykseen”, vaikkei se ole mikään klassinen asana. Olen kertonut siitä MS-potilaiden joogaharjoituksessa Joogalehdessä 4/1999. Se muotoutui vähitellen korvaamaan varsinaista aurinkotervehdystä. Jos on tasapainovaikeuksia, voi tehdä sen vuoteen laidalla tai tuolin reunalla istuen.
Teen sen itse valmistavana harjoituksena aurinkotervehdykseen. Sitä pystyy tekemään missä vain ja milloin vain. Siksi se onkin tullut minulle jokapäiväiseen käyttöön. Voin päivällä töiden lomassa vetristää sillä selkääni ja rauhoittaa mieltäni.
Seison suorana vapaasti. Tarkkailen asentoani jalkateristä päälaelle asti sekä senhetkistä hengitystäni jonkin aikaa. Sitten notkistan polvia ja annan ylävartaloni taipua vähitellen eteen rentona. Pää roikkuu rennon niskan varassa, olkapäät löystyvät ja käsivarret hiukan heilahtavat ja jäävät riippumaan rentoina. Maistelen tuntua selkärangassani, kämmenet ovat polvilumpioiden kohdalla, joskus vähän alempanakin.
Tiedostan uloshengitykseni ja vien kyynärvarret ristiin hengitystauolla, sisäänhengittäen kohottaudun viemällä käsivarret ristissä ylös venyen, jalat ojentuvat, rintakehä avartuu. Hengitystauon aikana käsivarret avautuvat selän taipuessa lievästi taaksepäin, katse suuntautuu ylös aurinkoa tervehtien. Uloshengittäen laskeudun etutaivutukseen polven joustaen, silmät sulkien, ja käsivarret laskeutuvat sivukautta alas. Uloshengityksen jälkeisen tauon aikana kyynärvarret kulkeutuvat ristiin ja lähden sisäänhengittäen uudelleen ylös.
Liike on jatkuvaa, siihen ei tule pysähdyksiä hengitystaukojen aikanakaan. Ajattelen avaavani kukan terälehdet kohti aurinkoa aamulla ja sulkevani ne illalla. Paneudun kerta kerralta syvemmälle harjoitukseen joka solullani. Olen liikemeditaatiossa.
Luovun sopivalla hetkellä ja jään lopuksi rentoon etutaivutukseen, kädet rentoina riippuen ja huomaan, että kämmenet ovat jo säärien puolella. Selkään on tullut lisää joustavuutta. Voin vielä ojentaa lempeästi polvitaipeitani ja kuulostaa jalkojen takaosien mahdollista kireyttä. Viivyn joskus pitkäänkin tässä asennossa, josta sitten […]