Ajankohtaista

Jooga kuuluu kesään

Miten olisi puisto- tai takapihajooga? Entä parveke- tai uimarantajooga?
Moni kaipaa joogaa osaksi kesäänsä. Toisaalta osa meistä siirtyy sulavasti kokonaan muihin harrastuksiin, alkaa mökkeillä, heittää frisbeegolfia, purjehtia tai hoitaa puutarhaa. Kesällä on ihana olla ulkona.
Onneksi joogata voi missä tahansa. Koska jooga on oikeastaan asenne ja mielentila. Se on sitä, että lakkaa murehtimasta turhia ja keskittyy meneillä oleviin asioihin. Siihen kuuluu myös ajatus, ettemme koskaan ole valmiita emmekä täydellisiä. Jos olet aiemmin harjoitellut vain ryhmässä, voit ehkä tänä kesänä edetä pienin askelin ja uskaltaa tehdä ihan omaa harjoitusta, jos tunnet siihen kiinnostusta. Voit ehkä pyytää ohjaajaltasi ideoita kesäksi, katsoa nettivideoista vinkkejä tai lainata kirjastosta kirjoja.

Tai voit vain kuunnella omaa kehoasi, leikkiä kissaa kun siltä tuntuu, tervehtiä kesäaamun aurinkoa omalla terassilla, keskittyä hengitykseen grillaamisen lomassa, ojentaa selän tv:tä katsellessa. Voit venytellä rennosti mökillä, keskittyä joogisesti puttaamiseen golf-kentällä tai ehkä meditoida tuijottamalla kaukaisuuteen tai nyppimällä rikkaruohoja. Ilman suorittamista ja paineita. Arkipäiviin voi ripotella pieniä joogahetkiä sinne tänne. Viisitoista minuuttia omaa joogaa joka kesäpäivä on todennäköisesti parempi vaihtoehto kuin puolitoista tuntia ohjattua harjoittelua kerran kuussa. Voit myös osallistua joogayhdistyksen kesäjoogaan, ihan vaikka kertamaksulla, ilman sen kummempaa sitoutumista. Mikään tapa joogata ei ole väärä niin kauan kuin harjoittelet omien tarpeidesi mukaan, tekemättä itsellesi väkivaltaa esimerkiksi liian voimakkaalla harjoituksella.

Toisaalta, pienestä tauosta voi olla hyötyäkin: kun palaa syksyllä ryhmään, voi huomata selvän eron kevääseen. Jos oman kropan kuuntelu on kesällä jäänyt vähemmälle, on usein yllättävää ikään kuin kohdata oma keho uudestaan. Ai, tällainenko se olikin. Tuntuupa olo kankealta. Miksi en ole edes venytellyt koko kesänä? On helppo katua, tuntea pettymystä itseen tai jopa voimattomuutta. Näinkö tämä taas meni?

Siinä kohtaa on hyvä muistaa olla itselleen armollinen. On taas oivaltanut jotain. Sekin on joogaa.

Tekstin alkuperäinen julkaisu: shaolindojo.blogspot.fi
Katso tästä joogan kesäaikataulut

Kirjoittaja: Thua Aalto
Joogaohjaaja
Turun Joogayhdistyksen sihteeri

Kuva: […]

Turun Joogayhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Klikkaa linkkiä, niin pääset lukemaan Turun Joogayhdistyksen jäsenkirjeen 1/2016.

Arjen Asanat

Kirjoituksessa pohditaan mm. raskaus-asanaa ja maksuvaikeusasanaa sekä lujuutta ja hellittämistä, joita arjenkin asanoissa tarvitaan.
Sanskritinkielinen sana asana tarkoittaa joogi Patanjalin mukaan sitä, että on asettunut asentoon, joka on samanaikaisesti luja ja rento. Tässä yhteydessä sana asento viittaa yhtä lailla mieleen kuin kehoon. Tänä päivänä käytämme sanaa asana fyysisessä joogaharjoituksessa harjoittamistamme kehon asennoista.
Minulla, ja varmasti sinullakin, jos olet harjoittanut asanoita, on kokemus niiden hyvää tekevästä vaikutuksesta. Jos päässäsi pyöri paljon ajatuksia tai olit huolissasi jostain ennen joogatuntia, tai kun teit kotona harjoituksesi, niin loppurentoutuksen jälkeen huomasit ehkä huolien loistavan poissaolollaan.
Lihasten kireys on hellittänyt ja hengitys muuttunut syvemmäksi. Tiettävästi jooga-asanat ylläpitävät selkärangan ja nivelien liikkuvuutta, vahvistavat lihaksia (myös kehon syviä lihaksia, kuten syviä vatsa-ja selkälihaksia sekä lantionpohjan lihaksia), tasapainottavat hermoston toimintaa ja hormonien tuotantoa, muutamia vaikutuksia mainitakseni.
Jokaisen asanan kohdalla käymme läpi kolme vaihetta: asanaan asettuminen, asanassa pysyminen ja asanasta poistuminen. Kaiken opimme joogatunnilla tekemään hengityksen avulla rauhassa ja pakottamatta. Tarvitsemme asanoiden tekemisessä sekä lujuutta että hellittämistä. Voimakkaammissa asennoissa, kuten vaikkapa shalabasanassa (heinäsirkka) tarvimme lujuutta asanassa pysymiseen, ja vähemmän lihastyötä vaativissa asennoissa kuten paschimottanasanassa (eteentaivutus istuen) tarvitsemme lujuutta päätöksessämme hellittää ja rentoutua asentoon joka hengityksellä.
Hengitys on tässä työskentelyssä avainasemassa. Sisäänhengitys tuo raikasta ilmaan keuhkoihin, ja sitä kautta lisää happea verenkiertoon. Sisäänhengitys tuo myös pranaa olemukseemme, ja voimme sen huomiomme avulla kohdistaa minne haluamme; vaikkapa sinne missä tarvimme lujuutta tai hellittämistä. Uloshengitys auttaa poistamaan vanhan ilman keuhkoista; mitä täydellisemmin vanha ilma poistuu sitä enemmän olemme valmiit vastaanottamaan uutta. Uloshengityksellä voimme tietoisesti päästää irti kaikista ajatuksistamme ja tunteistamme; senkin tunteen, että en jaksa enää. Kehoomme on varastoituneina elämämme varrelta paljonkin tunteita, joita meillä on intensiivisessä asanatyöskentelyssä mahdollisuus vapauttaa.
Tämän kirjoitukseni pointti on kuitenkin siinä, että tällaisen menettelyn voimme siirtää joogamatolta jokapäiväiseen elämäämme. Voimme ajatella elämänvaiheitamme asanoina.
Meillä on erilaisia asanoita: ylioppilaskirjoitusten lukuloma-asana, raskaus-asana, […]

Suomalaista joogatutkimusta

Satu Lankisen opinnäytetyö (2014, Musiikin koulutusohjelma, Ammattikorkeakoulu Centria) käsittelee joogan vaikutuksia kehoon, mieleen ja hengitykseen, sekä tarkastelee niitä muusikon näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millä tavoin jooga voi toimia muusikon hyvinvoinnin tukena ja minkälaisia kokemuksia joogaa harrastavilla muusikoilla on ollut joogan vaikutuksista muusikon työhön.
Lankinen opiskelee Suomen Joogaliiton Jooganopettaja SJL-koulutuksessa.
Opinnenäytetyön voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Katja Keräsen tekemä liikuntalääketieteen Pro gradu (2013) käsittelee joogan asanaharjoitusten välittömiä vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan ja psyykkisiin tekijöihin. Tutkimus osoittaa, että ”Joogaharjoittelu lisäsi positiivisia psyykkisiä tuntemuksia merkittävästi, joten joogaharjoittelun käyttäminen esimerkiksi stressinhallinnan apuna on suositeltavaa.”
Keräsen Pro gradu -tutkielman pääset lukemaan kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: urn_nbn_fi_uef-20130325.

Turun Joogayhdistyksen info- ja jäsenkirje 1/2015

Täältä voit lukea Turun Joogayhdistyksen infokirjeeen 1/2015
sekä Turun Joogayhdistyksen jäsenkirjeen 1 2015.

Huom. Keväällä 2015 kertamaksut äitiysjoogiin 1 ja 2 sekä sunnuntaijoogaan ovat 8€ yhdistyksen jäsenet ja 10€ muut. Jäsenkirjeessä mainitut kertamaksut 7€/kerta on vanhentunutta tietoa.

Inspiroivaa joogakevättä !